AMARYLLIKSENI säästi kukkiensa avautumisen tapaninpäiväksi. Yksi varsi ehti kukkia jo ennen joulua ja tämä toinen jäi kalpeana ujuttautumaan esille. Siirsin sen kirjotuspöydälleni ikkunan eteen ja ihmettelin jaksaako ollenkaan kehittyä kukkivaksi. Auringosta se ei ole saanut nauttia hippustakaan. Mutta siihen oli kätketty omaehtoiset voimavarat. Jo aamulla aavistin, että tänään se tapahtuu. Neljä raollaan olevaa nuppua tuntuivat uhoavan punaista voimaa kuin valmiina rävähdyttämään koko kauneutensa esiin. Tässä kuitenkin iltapäivällä katselen vielä niiden verkkaista avautumista. Jos jaksaisi istua kaiken aikaa sen ääressä, voisi näkemällä nähdä  yhden verrattomista luonnonihmeistä -  kukkaan puhkeamisen. Melkein olen siihen päässytkin tänään osalliseksi. Sipulissa sillä oli koko tarvittava elämänvoimansa, hehkuva punainen värinsäkin. Tapaninpäivän ihmeeni!

VALMISTAUDUIN tähän, nyt jo pois hiipuvaan jouluun, melko haluttomasti. Kun olen nähnyt jo näin monta joulua, niin mitä siinä nyt enää on oikeastaan odotettavaa, tähän tapaan kai ajattelin. Olen takavuosina ollut aika innostunutkin joulun valmisttaja. Päätin karsia ja sitä kyllä olen tehnyt pikkuhiljaa jo pitemmänkin aikaa. Kuusen tuoksusta en hevillä ole luopunut, oksat maljakossakin riittivät joinakin vuosina. Tänä vuonna en enää kaivannut kuusta sisään, mutta ostin aidon kuusikranssin ulko-ovelle. Se näkyy lasin läpi osittain sisällekin ja talitiaiset käyvät elövöittämässä hypähtelemällä sen päällä, kai syötävää etsimässä tai muuten vain ilokseen.

SAIN  käydä useassakin "pikkujoulussa", vaikka vähän kaihdankin tätä paisunutta perinnettä, tiukkapipoinen "hartaan joulun" kannattaja kun taidan olla. Sieltä se sitten, ihmisyhteyksien ja yhdessä laulettujen joululaulujen myötä minunkin joulumieleni alkoi elpyä.

---------------------------

PS. Kirjoitin eilen edellisen tallennetun kappaleen ja jatkoin tänä iltana joulumietteitäni melko pitkästi. Tein kai jonkin väärän liikkeen, kun tallentamaton teksti hupsahti pois ruudulta ja hävisi siis kokonaan. En jaksa tänään jatkaa, joten jääköön tämä Tapaninpäivän tekstiksi.