Eduskunnan käsittelyyn on tulossa "Ei myytävänä "kansalaisaloite, jossa yli 70.000 hengen voimalla vastustetaan vammaispalvelujen kilpailuttamista. Asun Siun soten alueella, joka on edelläkävijä maakunnallisessa terveys-,ja sosiaalipalvelujen uudistamisessa. Alue käsittää 14  pohjois-ja etelä-karjalaista kuntaa. Täällä kilpailuttaminen on kovassa vauhdissa kaikenkaikkiaan  ja tähtäimessä tuntuu olevan ennen muuta rahan säästö. Jo vuoden ajan vammaisjärjestöissä ollaan oltu hälytystilassa. Henkilökohtainen apu, asumispalvelut ja kuljetuspalvelut kuuluvat  hankintalain piiriin, jossa kilailutusta ei voi välttää. Kaavailuja henkilökohtaisen avun järjestämisestä on ilmassa ja tämänhetkisen tiedon mukaan kilpailutus palveluntuottajien kesken toimeenpannaan kesäkuun loppuun mennessä.


Tämä vuosi on ollut kuin ihmiskoe ; miten  kauan ihminen kestää epävarmuutta tulevaisuudestaan silloin kun  olosuhteet ennestäänkin ovat olleet kestokyvyn rajoilla. Mitään korjausliikettä ei nykynäkemyksen mukaan voi tehdä, koska hankintalaki sanelee pelin. Matkojen yhdistelemiskeskukseen MYK: n ei voi liittyä uusia autoilijoita ennen seuraavaa  kilpailutus kierrosta, joka on 2019 syksyllä. MYK:n sopimusautoilijaksi pääsee vain 800.00 euron liittymismaksulla, joten ei ihmetytä, jos ei kiinnostanut. Pyörätuolinkäyttäjille välttämättömien nostohissien omaavia autoja on Lieksassa useitakin, mutta niitä voi käyttää vain, jos itse maksaa matkan kokonaan. 

Hyvin toiminut liikkumistilanteemme romahti 16.10.2017 mistä lähtien voimassa ovat olleet Siun sotessa laaditut uudet ohjeistukset, joissa on vaikea nähdä 1980- luvulla voimaan tulleen vammaispalvelulain, saati sitten Suomenkin vuonna 2016 ratifioiman YK:n vammaissopimuksen henkeä. Itsemääräämisoikeus on karsittu minimiin  ja osallisuutta on vaikea harjoittaa  jos jokainen lähtö oman asunnon sisältä on monimutkaisen miettimisen ja järjestelyn takana. Uusi ohjeistus on saanut aikaan sellaisiakin yllätyksiä, että tilattu auto ei ole saapunut sovittuun aikaan tai että järjestelykeskus ehdottaa muuta sopivampaa aikaa asiakkaan matkalle. Koska autoja ei ole riittävästi, niitä on jouduttu lähettämään myös naapurikunnista ja sekös vasta onkin säästöä? Ennen joulua kirjoitin ilmenneistä epäkohdista Siun soten palaute-postiin, mutta sain sieltä melko yksioikoisen vastauksen,että on aivan liian aikaista tehdä johtopäätöksiä kuljetuspalvelun toimivuudesta. Siis roikkukaa vain löysässä hirressä, kunnes totutte siihen ja olette taas hiljaa. Tällaiselta asenne pahimmillaan on tuntunut. Saattaa hyvinkin lähitulevaisuudessa kuljetuskulut vähentyä, mutta osasyynä on se, että kuljetusta arastellaan käyttää. Se olisi paluuta menneille vuosikymmenille.

Lieksan vammaisneuvosto voimaantui lopulta ottamaan tilanteesta kantaa, minkä seurauksena Siun soten henkilökuntaa tuli kanssamme neuvonpitoon viime kuun lopulla. Saimme todeta, että Siun sote myös kuuntelee ja myöntää, että viestimme oli oikeutettu. Yhteistyön ensi askeleet on siis otettu. Olen ollut huolissani siitä, että sosiaalityön periaatteet ovat liukenemassa sitten 1970- luvun,kun itse olin sosiaalityötä ja diakoniaa opiskelemassa. Omat viimeaikaiset kokemukset vahvistivat näkymää. Olen ymmärtänyt, että käsitys vammaispalvelujen luonteesta on muuttumassa  ja muutoksen hahmottamisessa on vaikeuksia sekä alan ammattihenkilöstöllä  että kokemusasiantuntijoilla, eli vammaisilla itsellään. YK:n yleissopimus vammaisten- henkilöiden oikeuksista:"Perinteisesti vammaiset henkilöt ovat olleet hyväntekeväisyyden ja lääketieteellisen hoidon kohteita. Sopimuksessa vahvistetaan näkemystä siitä, että vammaiset henkilöt ovat oikeuksiensa haltijoita ja he voivat vaatia oikeuksiaan sekä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä vapaasti. He ovat ympäröivän yhteiskuntansa aktiivisia jäseniä." Onko niin, että  sote- uudistamisen tiimellyksessä tällaisia hienovaraisia asennekysymyksiä on vaikea ottaa huomioon ? Suuret laivat kääntyvät hitaasti, sanotaan. Mutta on YK:n "sopparilla" juridistakin merkitystä. Kannattaa sote-alalla  ja myös politiikassa ottaa ammattikirjallisuuden joukkoon.