Internet suo hämmästyttävän mahdolisuuden tulla tietoiseksi tapahtumista ja ajatuksista, joita maailmalla liikkuu. Voiko tässä enää kukaan  kokea itsensä syrjäytyneeksi - vaikka asuisi syrjäseudulla yksin hiljaisessa huoneessaan. Tämän ajan yksi suurista kysymyksistä on eutanasia, kuolinavun antaminen. Olen seurannut eutanasia- keskustelua nyt lähinnä facebookissa ja todennut, että siinä on niin monia kipeitä näkökulmia, että lopullista kantaa on on vaikea valita. Kalle Könkkölä on ottanut julkisesti, kovin jyrkästi kantaa kuolinavun laillistamista vastaan  Hän näkee,että siinä mentäisiin kaltevalle pinnalle, jossa mahdollisuudesta saattaisi ennenpitkää tulla käytäntö, johon turvaudutaan liian vähäisin perustein, jopa säästösyistä silloin kun valtakunnan talous tuntuu sitä vaativan. Toisaalta parantumattomassa tilassa oleva potilas saattaa pyytää kuolinapua huonosti hoidetun saattohoidon vuoksi  tai päästäkseen olemasta yhteiskunnalle tai lähimmilleen taakka. Tiedän, että Kalle on itse ollut se potilas, jolle kuolema  olisi tietyssä elämänvaiheessa tuntunut olevan parempi vaihtoehto kuin elämä. Selviytymisen jälkeen hän on tehnyt harvinaisen mittavan elämäntyön, jota arvostan - vaikka siunailenkin usein sitä suorastaan rämäpäistä peräänantamattomuutta, jolla hän taistelee Elämän puolesta.

Mutta omakohtaista perustaa päinvastaisella tavalla kuolinapuun suhtautumisessa on ollut  Iiro Viinasella ja Esko Seppäselläkin, jotka toivat eduskuntakäsittelyyn kansalaisaloitteen eutanasian lailistamisesta. Suomen kansalaisista yli 70 prosenttia on kannattanut sitä. Mahdollinen avuttomaksi joutuminen tai kivulias loppuelämä kammottaa. Luin aamupäivällä Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Heikki Pälven näkemyksiä tästä aiheesta, luultavasti vastineeksi kansalaisaloitteelle.Hän on sitä mieltä,että yleisesti ei ymmärretä miten perustavanlaatuisesta asiasta kuolinavussa on kysymys. Ei tällaista asiaa voi muutella yleisen mielipiteen tai kulloistenkin yhteiskunnallisten olosuhteiden mukaan. ON JÄRJESTETTÄVÄ OLOSUHTEET SELLAISIKSI, ETTÄ JOKAISEN IHMISEN ON MAHDOLLISTA TURVALLISESTI JA KIVUTTOMASTI KUOLLA. Nän se hänen sanomansa käsittääkseni kuului. Käytännössä tämä ei tänä päivänä täysin toteudu, mutta periaatteesta ei voi tinkiä. Saattohoito ja kivunlievitys on saatettava sille tasolle, että tämä voi toteutua.Tässä kinkkisessä asiassa, jossa olen horjunut vähän puoleen ja toiseen sain vahvistusta, että kielteinen kanta  eutanasiaan kunnioittaa ihmisarvoa enemmän kuin myönteinen. Maissa, joissa eutanasia on laillistettu, on jo havaittu luisumista arveluttavaan suuntaan. - Tuntuivat itseasiassa tuvallisilta nämä Heikki Palven, ammatillisestikin perustellut mielipiteet.Kun on talvikauden katsastellut ja kuunnellut ja lukenutkin eri medioiden välittämää tietoa siitä miten ihmistä kohdellaan tässä maailmassa, miten ihmishenki on arvoton, kun on kysymys on muista intresseistä, niin ei voi olla huomaamatta, että Pälve on suoraselkäisesti ihmisen puolella. Jämäkkä suomalainen mies.